Kuvan synty: lapsi- ja eläinkuvaus miljöössä, osa 2

 

Tämä kirjoitus on osa Kuvan synty -kirjoitussarjaa, jonka ensimmäisenä laajempana kokonaisuutena käyn läpi miljöössä tapahtuvaa lapsi- ja eläinkuvausta. Blogisarjan lapsi- ja eläinkuvaus miljöössä -osassa esiteltävät kuvat on kuvattu Meri-Lapin eläinsuojeluyhdistykselle vuonna 2017 ja ne on ensimmäisen kerran julkaistu yhdistyksen vuoden 2018 hyväntekeväisyysseinäkalenterissa. Tässä kirjoituksessa esittelen kalenterin tammikuun kuvan, jota tähdittävät Pyry 4 v. ja Jeppe-pupu. Alkuun hieman kuvaajaa arvelutti, miten pupu mahtaa pysyä sen verran paikoillaan, että kuvat saadaan otettua, mutta kyseessä olikin varsin rauhallinen kaveri. Lapsen ja eläimen yhtäaikaisen ohjaamisen haasteita käsiteltiin sarjan ensimmäisessä osassa, joten jotta kirjoitukset eivät menisi aivan saman toistoksi, siirrytään suoraan valokuvauksellisiin asioihin.

 

TAMMIKUUN KUVAN ANATOMIA

Autan äitiä häkin siivouksessa ja huolehdin, ettei johtoja ole lattialla ennen kuin päästän Jepen pois häkistä

Tammikuun kuvaksi päätyneen Pyryn ja Jepen kuvan kuvauspaikaksi valittiin perheen koti. Heti sisään astuessani huomioni kiinnittyi talon kuvaukselliseen portaikkoon, joka tuntui heti itsestäänselvältä kuvauspaikalta. Pyryn esiteltyä kuvaajalle myös oman huoneensa huomasin portaikon haasteet kuvauksen kannalta. Ensiksikin, syvyyssuunnassa tilaa oli sen verran, että kuvaaja joutuisi kirjaimellisesti selkä seinää vasten. Toisekseen, portaikon korkeuden vuoksi vallitseva valo oli kuvaamisen kannalta hieman epäedullinen. Kolmas haaste oli seurausta edellisestä: halusin ehdottomasti käyttää lisävalaisua, mutta salamajalustan pystyttäminen normaalietäisyydelle kuvattavista pehmeän valon saamiseksi ei onnistu portaikossa. 

Ensimmäisen haasteen vuoksi päädyin käyttämään kohtuullisen laajaa polttoväliä, jolloin optiikan tuottama kuvakulma mahdollistaa riittävän leveän kuva-alan käytettävissä olevalta kuvausetäisyydeltä. Salaman päädyin pystyttämään portaikon yläpäähän talon yläkerran tasanteelle. Tasaisen valon tuottamiseksi salamaa ei kuitenkaan voinut tässä tapauksessa suunnata suoraan alaviistoon kohti kuvattavia, koska tuolloin portaisiin olisi syntynyt epätoivotun näköisiä varjoja. Lisäksi salaman etäisyys oli sellainen, että valosta olisi suoraan kuvattaviin kohdistettuna tullut luonteeltaan turhan kovaa. Niinpä suuntasin salaman ylös käyttäen kattoa ja seiniä heijastimina luoden siten valosta pehmeän ja tasaisen koko portaikkoon. Valaistavaa oli tässä tapauksessa kuitenkin sen verran paljon, että salaman tehokkuudesta huolimatta kuva jäi vielä aavistuksen liian tummaksi. Koska en halunnut kaventaa terävyysaluetta aukkoa suurentamalla, oli pakko hieman nostaa ISO-arvoa toivotunlaisen valotuksen saamiseksi kuvaan.

Portaiden "we give hugs" teippaus oli mielestäni niin vahva ja tärkeä elementti kuvassa, että päädyin vielä jälkikäsittelyssä poistamaan kuvasta joitan muita teippauksia antaakseni haluamalleni viestille enemmän tilaa kuvassa.

Käytetty kalusto

  • Kamera: Canon EOS 6D
  • Objektiivi: Sigma 24-105mm f4 DG OS HSM Art, käytetty polttoväli 38 mm.
  • Salama ja valonmuokkain: Godox AD 600 BM + Godox 95 cm Octabox

Kamera-asetukset

  • Aukko: f8
  • Suljinaika: 1/125s
  • ISO: 160

 

(Kursivoitu teksti on kalenterissa oleva lainaus Pyryltä)